Sachsenring motogp - Eli motukoilla Saksaan...


Siis homman nimi oli moottoripyörillä Viron jne. kautta Saksaan motogp-kisoja katsomaan ja sieltä lautalla pois. Spesial-Korjausta reisussa edusti Jape
Tässäpä kuvia reissun varrelta:

25.7.2005 Porukan kolmen viimeisen miehen matka alkoi Joensuusta kukonlaulun aikaan ja iltapäivällä saavuttiin jo Tallinnaan

Samana päivänä jatkettiin vielä Pärnuun, jossa ensimmäisenä silmiin pistivät roskisten kyljessä olleet mainokset

Ja hyvä kun kypärät saatiin päästä, niin jo oli joku paikallinen äijä muistelemassa omaa taannoista Uraliaan...

Pärnuun pari päivää aiemmin saapunut etujoukko oli jo tiedustellut loistavan majoituspaikan siedettävän matkan päässä keskustasta - suosittelen!

Ei ole Virossa kaikki vielä kovin luksusta...

...Vaikka kyllä hienojakin rakennuksia löytyi!

Tässä muuten koko porukan pyörät: 3 Suzukia, 2 Hondaa ja 1 Kawa...
26.7.2005 Latvian rajasta mentiin yli heittämällä - niinkuin muistakin rajoista. Joukon kovimmat jätkät eivät ottaneet edes kypärää päästä passintarkastuksessa - aurinkolasit sentään oli soveliasta poistaa...

Liettuan rajalla Suzuki-miehet heiluttaa... Baltian teistä jäi mieleen, että hyvässä kunnossa oli pääväylät, mutta lähes koko matkalla oli tietyö päällä toisella kaistalla

Tuonne pitäs päästä...eli Pärnusta ajettiin toisena päivänä Puolaan saakka, jossa oli Saksan majoitusta lukuunottamatta reissun ainut etukäteen varattu yöpymispaikka.
Eräs kylpylä, jossa oli vartioitu ja aidattu piha.

Pihalla vielä lukittiin pyörät toisiinsa kiinni. Ja kaikki vaan sen vuoksi, kun ei porukasta löytynyt luottoa sikäläiseen väestöön ;o)

27.7.2005 Puolan puolella löytyi hienoja maalaismaisemia, mutta tiet muuttuivat "perunapelloksi".

Kylien ja kaupunkien ohitustiet olivat tuntematon käsite. Kylän läpi lipuva kuuden moottoripyörän letka sai paikalliset ihmiset vauvasta vaariin juoksemaan tien viereen vilkuttelemaan
Pikkupojat vieläpä yrittivät yllyttää matkamotoristeja "ryntäyttämään" koneitaan tekemällä käsillään kaasutusliikkeitä

Ja tämä oli se paikka Puolassa, jonka nimeä en edes yrittänyt lausua..

Tässä odotettiin tovi tasoristeyksessä ja ajopuvun alla tuntui luvalla sanoen lämpimältä, kun ajoviima ei jäähdyttänyt ja aurinko porotti lähes 30C:n teholla!
Tiet olivat profiililtaan motoristin unelmia - mutkaa ja mäkeä ja hienoja maisemia...

...mutta tien pinnat poistivat nautinnon ajamoisesta lähes täysin! Moottoritiet olivat toki suhteellisen hyväpintaisia, mutta liikenne oli täysin villiä!
Moottoriteiden varsilta bongasimme mm. 9 poliisipartiota (äijä seisomassa tutkan kanssa auton vieressä), jotka tosin laskivat tutkansa alas, kun näkivät meidät - pääteltiin, ettei siinä liikenteessä olisi mitään mahdollisuutta päästä moottoripyörän
kantaan poliisiautolla, joten eivät sinivuokot viitsineet kiusata itseään katselemalla mahdollisia nopeuden ylityksiä tutkan näytöltä. Ei sillä, että meistä kukaan olisi kovaa ajanut.

Ilmeistä näkee, että päivä Puolan teillä alkaa ahdistaa kovakuntoisintakin motoristia!

Tavoitteena oli turauttaa päivässä Puolan läpi Saksan puolelle, mutta matkan teko oli ennakoitua hitaampaa ja yön laskeutuessa bongasimme onneksi tien vierestä aidatulla pihalla varustetun Hotellin.

28.7.2005 Omistaja laittoi vielä "verikoiransa" vartioimaan pyöriä yöksi, joten saatiin nukkua rauhassa ja aamun valjettua todettiin, että ihan kivassa hotellissa tuli nukuttua!
Niin, joukon kaksi innokkainta ajoi pikkutunneille saakka ja viestittelivät aamulla jo Saksan puolelta.

Uskokaa tai älkää, mutta tämä kuva on otettu Saksan puolelta, moottoritien varrelta. Oli sieltä Puolasta näköjään muitakin tullut rajan yli...
Kaikki huoltoasemat Saksan moottoriteiden varsilla oli muuten samalla pohjapiirrustuksella tehtyjä - Saksalaista täsmällisyyttä kaiketi?

Illaksi pääsimmekin sitten kohteeseemme, eli Zwickau-nimiseen kaupunkiin ja sieltä etukäteen varattuun hotelliin. Heti piti maistaa paikallista olutta hotellin alabaarissa - tuopit ainakin olivat miehekkään kokoisia!

29.7.2005 Osa porukasta lähti katsomaan Sachenringille harjoituksia ja me loput jäimme huilailemaan Zwickauhun rasittavan matkan jäljiltä

Kulttuuriakin harrastettiin käymällä komiassa kirkossa hiljentymässä!

On se sää näköjään muuallakin varsin oikukasta välillä. Illalla satoi pikkurillin pään kokoisia rakeita! Kuvattu hotellin ikkunasta.

Iltapalareissulla sattui silmään lämpömittari, joka hehkutti vielä yölläkin 29 astetta Celsiusta! Huh!

30.7.2005 Suuri päivä koitti aika-ajopäivänä, jolloin suuntasimme edellisen päivän lepovuorossa olleella porukalla Sachenringille ja ensimmäisenä kylmätyypittämään pyörävuokraamon trikeä - ois aika leuhka peli...

Olihan siellä muitakin ja tunnelma oli leppoisa...

Meidän katsomo oli tuo T12, eli ihan "pelipaikoilla"!

Ei viititty alkaa laskemaan paikalle saapuneita pyöriä. Tässä kohtaa ois ollu melkein sama mihin suuntaan kuvan ois napannu.

31.7.2005 Näkymä meidän paikoilta! Moto-GP:n voitti leikitellen Valentino Rossi, jonka kannattajia ja krääsän myyntikojuja oli jokapuolella!

Ja piikkiluokassa juhli tietenkin Mika Kallio! Meidän lisäksi katsomoissa seisoi vain harvoja suomalaisia Maamme-laulun aikana

Illalla käytiin vielä ajelemassa pikkuteitä ja ihailemassa Saksalaisia maisemia. Moottoritiellä piti vielä jokaisen testata pyörän huiput. Banditin mittarikin näytti yli 250km/h (virhettä lähes 30km/h).
Ja reissun kohokohta koitti illalla! Mika Kallio seurueineen tuli yöpymään samaan hotelliin ja tulipahan rupateltua päivän voittajan kanssa pitkät tovit ja nimmarikin pyydettyä kummipojalle! Terveiset vaan Mikalle, jos tätä joskus luet!
Pakko vielä kertoa henkilökohtainen mielipide tulevasta maailmanmestarista - oli erittäin fiksu ja jalat maassa -tyyppi. Onnea ja menestystä tuleviin kisoihin hänelle!

1.8.2005 Turhia ei jääty Saksaan jaarittelemaan, vaan heti aamulla ajokoordinaatit tankkilaukkuun ja matkaan kohti Lyypekkiä. Tosin 2 innokkainta herraa jatkoi lomaansa Euroopassa vielä pari viikkoa.

Lyypekki on ilmeisesti melkoisen suosittu turistikohde - kyseltiin yösijaa ainakin kymmenestä hotellista ja majatalosta, mutta kaikkialla oli täyttä jo alkuillasta!
No, lopulta löytyi aivan joen rannasta erittäin kiva hotelli ja jäipä vielä aikaa pizzalla käyntiinkin ennen yöpuulle painumista.

2.-3.8.2005 Sittenpä koittikin Itämeren ylityksen vuoro. Ensimmäinen pätkä Saksasta Tanskaan mentiin lautalla ja toinen Tanskasta Ruotsiin siltaa pitkin. Molemmille tuli aika paljon hintaa,
mutta kyllä tämä reitti aina Via Baltican mukavuudessa voitti! Tämän jälkeen vielä yksi yö Ruotsissa ja kuvassa odotellaankin jo laivaa Tukholmasta Turkuun, josta päivässä Joensuuhun laukut täynnä tuliaisia.

4.8.2005 Kotipihalla! 3600km takana ja Banditin keula oli pyydystänyt ihan kiitettävästi hyttystä ja muuta ötökkää. Kuski oli väsynyt, mutta onnellinen! Hieno reissu, eikä varmaankaan jää viimeiseksi!

kirj.Jape

Takaisin alkuun